Hyppää pääsisältöön

Openai GptChat huomiota ja tekoälyn historiaa

AI:n eli tekoälyn käyttökokeilut ja käyttö on kasvanut rajusti ja tulee tästä entisestään vielä kasvamaan. Nykyiset hakukoneet ovat markkina-asemastaan huolissaan, eikä syyttä. Kuka menee sen jälkeen enää hakukoneeseen kun saat vastauksen botilta.

Toisaalta hakukoneisen käytössä on surffailukokemus, jotain uutta ja yllättävää voi tulla vastaan. 

Käyttää sitten kumpaa vaan työkalua tai molempia yhdessä, jää käyttäjän arvioitavaksi aina tiedon todenperäisyys. Kaikki mitä on kirjoitettu kun ei ole totta.

Openai chatin hyvä puoli on se että mallille voidaan opettaa pois syrjivä, sortava tai aatteellinen propagandateksti.

Oppilaitoksissa

Oppilaitoksien näkökulmasta käytännössä nousee kysymys esiin oppilaan omaksumisen arvioinnissa. Lopputyöt, harjoitukset yms tehdään telposti ai:ta käyttäen. Yksi hyvä tapa arvioinnin tekemiseen onkin koetilanne perinteisin paperin ja kynän kanssa jolloin jää jäljelle omaksuttu. 

Hyödyntäminen

Työelämä pystyy näitä useita erilaisia ai työkaluja jo hyödyntämään monessa, tosin syötteen tekemiseen pitää käyttää vaivaa että saa halutunlaisiaan vastauksia. ChatGpt:tä on kätevä käyttää myös muiden Ai ohjelmien syötteen tekemiseen ja saada nopeammin aikaan enemmän.

Tällä hetkellä ongelma on vielä siinä että tieto perustuu vanhaan tietoon, tekoälyn kulloinkin hallussa olevaan datasettiin. Tilanne muuttuu radikaalisti kun datasettiin käytetään perinteisten hakukoneiden koko indeksiä. Ensivaiheessa kuitenki varmaan tulee mahdollisuus antaa syötteessä ulkoista dataa.

Ongelmia

Muita tämän hetken ongelmia tuossa on mm. rajoitettu syötteen pituus. Kokeilin esim. laittaa syötteeseen pitkän tallennetun sivun html muodossa ja pyysin strippaamaan html tagit ja muutenkin siivoamaan turhat osiot tekstistä niin tämä ei onnistunut.

 

Aikaisemmin käytössä olleita AI järjestelmiä.

Jokusia vuosia sitten oli Google Allossa chattibottina lähes aika taitava botti, jonkin aikaa meni ja sitä tyhmennettiin niin että lähinnä suoritti enää hakuja kysymysten pohjalta.

Google Allo oli Googlen kehittämä instant messaging -sovellus, joka lanseerattiin vuonna 2016. Sovelluksessa oli useita erilaisia toimintoja, kuten tekstiviestit, kuvaviestit, ääniviestit, emojit ja "Smart Reply" -vaihtoehdot. Sovellus oli saatavilla Android- ja iOS-laitteille.

Google Allo oli käytössä vuosina 2016-2019. Sovellus sai aluksi paljon huomiota ja hyvää palautetta, mutta sen käyttäjämäärät alkoivat laskea nopeasti. Google ilmoitti vuonna 2018, että se ei enää kehitä sovellusta uusilla ominaisuuksilla ja että se lopettaa sovelluksen tukemisen vuonna 2019. Google Allo ei ole enää käytössä.

Google Allossa oli tekoälyä käytetty useisiin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi "Smart Reply" -ominaisuus käytti tekoälyä tarjotakseen käyttäjille automaattisesti luotuja vastauksia saamiinsa viesteihin. Tekoäly myös käytettiin kuvien ja ääniviestien tunnistamiseen ja käsittelyyn. Lisäksi tekoälyä käytettiin esimerkiksi sovelluksen sisällön suositusten ja hakutulosten parantamiseen.

 

IBM:n Deep Blue oli otsikoissa vuosina 1997 ja 1998, koska se pelasi shakkia maailmanmestari Gary Kasparovin kanssa. Deep Blue voitti Kasparovin kuudessa eräpelissä kahdessa vuodessa. Ensimmäinen peli pelattiin vuonna 1997 ja Deep Blue hävisi, mutta vuoden 1997 jälkeen pelattuun toiseen eräpeliin Deep Blue voitti.

IBM:n Deep Blue -tekoälyä käytettiin alun perin erityisesti shakkipelin ratkaisemiseen, mutta sen jälkeen IBM on käyttänyt Deep Blue -perusteknologiaa monenlaisissa muissa sovelluksissa. Esimerkkejä ovat:

  • Teollisuuden optimointi: Deep Blue -tekniikat on integroitu teollisuusprosessien optimointiin, kuten esimerkiksi öljynporauksen suunnitteluun ja hallintaan
  • Rahoitus: Deep Blue -tekniikat on käytetty finanssialan sovelluksiin, kuten esimerkiksi pörssitiedon analysointiin ja pörssikaupankäynnin optimointiin
  • Tieteellinen tutkimus: Deep Blue -tekniikat on käytetty tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen, kuten esimerkiksi genomin tutkimukseen ja lääkekehitykseen.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä sovelluksista, joissa Deep Blue -tekniikat on käytetty. IBM on jatkanut tekoälyn kehittämistä ja laajentanut sen käyttöä moniin eri aloille.

Tekoälyn historiaa

Tekoälystä on puhuttu ja kirjoitettu hyvin paljon. Isaac Asimov kirjoitti useita tieteiskirjoja ja tarinoita, joissa käsiteltiin tekoälyn aihetta. Hänen tunnetuimpia teoksiaan tekoälystä ovat hänen "Robotit-sarjansa" tarinat, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Sarjaan kuuluu neljä kirjaa: "I, Robot" (1950), "The Caves of Steel" (1954), "The Naked Sun" (1957) ja "Robots and Empire" (1985). Nämä kirjat sisältävät useita tarinoita, joissa käsitellään tekoälyn kehitystä ja sen mahdollisuuksia sekä ihmisen ja tekoälyn välistä suhdetta. Asimovin teokset ovat edelleen suosittuja ja niitä pidetään tieteiskirjallisuuden klassikoina.

Isaac Asimovin "Robotit-sarjan" kirjat ovat julkaistu suomeksi.

"I, Robot" julkaistiin suomeksi nimellä "Robotit ja superrobotit" vuonna 1976.

"The Caves of Steel" julkaistiin suomeksi nimellä "Teräsluolat" vuonna 1985.

"The Naked Sun" julkaistiin suomeksi nimellä "Alaston aurinko" vuonna 1986.

"Robots and Empire" julkaistiin suomeksi nimellä "Robotit ja imperiumi" vuonna 1988.